Maailmanpolitiikan Arkipäivää

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat. Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla. Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon. Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkk

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläi

Grönlanti on joutunut keskelle Trumpin Yhdysvaltain laajentumispyrintöjä. Trumpin uhittelujen keskellä Grönlanti ja Tanska ovat tiivistämässä yhteistyötään. Ohjelmassa kuullaan, mitä Trump Grönlannista oikein haluaa. Lisäksi selvitetään, mitä Tanskassa ja Grönlannissa ajatellaan Trumpin puheista. Asiantuntijoiden mukaan Trump ei uhkaa valloituspuheillaan vain Grönlantia ja Tanskaa, vaan koko kansainvälistä järjestystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Turkkia itsevaltaisin ottein hallitseva presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristää otetaan Turkista. Erdoğanin tärkeimmäksi haastajaksi noussut Istanbulin pormestari Ekrem İmamoğlu vangittiin pari viikkoa sitten. Asiantuntija-arvioiden mukaan pidätyksen syyt ovat poliittiset. İmamoğlun vangitsemisen jälkeen sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Turkin isoimmissa mielenosoituksissa vuosikymmeneen. Turkkilaisia ajaa kaduille paitsi pormestarin vangitseminen myös tyytymättömyys Turkin epädemokraattiseen kehitykseen. Turkissa medianvapaus on heikko: toimittajia pidätetään ja yritetään hiljentää oikeusjutuin. Turvassa eivät näytä olevan myöskään ulkomaiset toimittajat. Ruotsalainen toimittaja pidätettiin viikko sitten. Lisäksi Britannian yleisradioyhtiön BBC:n toimittaja karkotettiin maasta. Turkin medianvapaustilannetta seuraavan järjestön mukaan toimet ovat signaali, että ulkomaisia toimittajia kohdellaan Turkissa jatkossa samoin kuin turkkilaisia. Ruotsalaistoimittajaa syytetään presidentin kunnia

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen j

Gazan aselepo romuttui tällä viikolla Israelin aloitettua uudelleen sotatoimet. Useita satoja on kuollut Israelin iskuissa, joukossa lukuisia naisia ja lapsia. Aselepo ei ehtinyt ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja kesti vain pari kuukautta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut sotatoimien jatkamista Hamasin ottamien panttivankien vapaaksi saamisella. Ohjelmassa haastateltavan israelilaisasiantuntijan mukaan Netanjahua motivoi kuitenkin enemmän oman poliittisen tulevaisuutensa turvaaminen. Hamasin kynsissä on edelleen yli 50 panttivankia. Aselevon aikana Hamas ja Israel ehtivät vaihtaa vankeja. Ohjelmassa kuullaan vankeudesta vapautuneelta palestiinalaistoimittajalta, millaisissa oloissa vankeja pidetään. Israelissa on myös niitä, joille Gazan aselevon romuttuminen on iloinen uutinen. Äärikansallismielisten joukossa Gazan katsotaan kuuluvan juutalaisille. Ohjelmassa kuullaan siirtokunta-aktiivia, joka valmistautuu jo matkailuvaunuin muuttamaan Gazaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trum

Afrikassa käydään Gazan ja Ukrainan varjossa kahta veristä sotaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla, miten Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat ajautuneet väkivallan kierteeseen. Molempien maiden konfliktit ovat vaarassa levitä naapurimaihin. Suurvaltoja  kiinnostavat suuret luonnonrikkaudet. Haastattelemamme hollantilaistutkija sanoo, että esimerkiksi Kongo haluaa mineraaliensa vastineeksi aseapua Yhdysvalloilta. Ulkomailla asuvat sudanilaiset seuraavat surullisina kotimaansa kaaosta. Kuulemme tuntoja Ruotsin sudanilaisyhteisöstä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tasa-arvo ja naisten oikeudet ottavat maailmassa nyt takapakkia, naisten syrjinnän vastaisen Pekingin julistuksen 30-vuotisjuhlavuonna. YK:n mukaan viime vuosikymmeninä saavutettu edistys naistenoikeuksissa on jo paikoin uhattuna. Britanniassa poliisi luonnehtii naisiin kohdistuvaa väkivaltaa jo kansalliseksi hätätilaksi. Ohjelmassa kuullaan, miten ruuhkautunut lontoolainen raiskauskriisikeskus on. Keskuksen johtajan mukaan nuorimmat uhrit ovat 5-vuotiaita. Naisiin kohdistuvan vihan, väkivallan ja alistamisen kasvualusta on ajassamme entistä useammin sosiaalinen media. Siellä leviää avoimen naisvihamielisen materiaalin ohella myös hienovaraisempaa sisältöä, jossa korostetaan perinteistä naisroolia. Ohjelmassa haastateltavien tutkijoiden mukaan niiden taustalla on myös poliittista ideologiaa. Lisäksi kuullaan, miten naisasia on joutunut vastatuuleen myös YK:ssa sekä jäänyt pandemian, sotien ja kriisien keskellä myös poliittisen päätöksenteon taka-alalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimitt

Presidentti Donald Trump myllää myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. YK:ssa USA asettui Venäjän tueksi Ukrainaa ja länsiliittolaisiaan vastaan. Takinkääntö on herättänyt kysymyksiä, voiko Trumpin Yhdysvaltojen tukeen enää luottaa ja kestääkö Nato Trumpin toiminnan. Etenkin Baltiassa on huolta jättääkö Yhdysvallat Itä-Euroopan oman onnensa nojaan. Ohjelmassa kuullaan, mitä Viron puolustusvoimien entinen komentaja tilanteesta ajattelee. Britannialle on soviteltu muuttuvassa turvallisuusarkkitehtuurissa suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Ohjelmassa haastateltavan brittiasiantuntijan mukaan Euroopassa pitäisi kyetä nyt käymään tabu-keskusteluja Euroopan pitkäaikaisista turvallisuusrakenteista, kuten yli 70-vuotiaasta Natosta ja olla valmiutta muuttaa niitä tai jopa luoda uusia samanmielisten liittoumia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötu

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU. CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin. Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa. Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä. Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuutt

Nousevien talouksien BRICS laajentui vuoden alussa jo kymmenen jäsenmaan ryhmäksi. Samalla ryhmä hakee rooliaan muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. BRICSin perustajiin lukeutuva Venäjä toivoo ryhmittymästä vastavoimaa lännelle. Tosiasiassa löyhä maaryhmä ei ole yksiniittisesti tukemassa Venäjää Ukrainan sodassa eikä halua BRICSille omaa valuuttaa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut BRICS-maita 100 prosentin tuontitulleilla, jos maat etenevät osan ajamissa suunnitelmissa irtautua dollarista reservivaluuttana. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan Argentiinan ja Saudi-Arabian pakittaminen täysjäsenyydestä saattoi vauhdittua sen vuoksi, että ryhmän suunnasta ja mainevaikutuksesta on epävarmuutta. Thaimaasta tuli tammikuussa BRICS-ryhmän kumppanimaa. Arvostelijoiden mukaan se on riskialtista, sillä BRICS voi kehittyä Thaimaan kannalta epäedulliseen suuntaan. Ohjelmassa haastateltavaa thaimaalaisprofessoria huolettaa, että BRICS vetää Thaimaan mukaan konflikteihin ja jännitteisiin, jotka

Onko maailma kuin holtiton vuoristorata? Yhteiset kansainväliset pelisäännöt murenevat. Moni asia askarruttaa, jopa pelottaa. Kuinka Suomi pärjää? Tätä kysytään suorassa lähetyksessä Suomen ulkopolitiikkaa johtavalta tasavallan presidentti Alexander Stubbilta. Studiossa myös Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala, London School of Economicsin tutkija Helja Ossa, professori Hanna Tuominen, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme ja filosofi Maija-Riitta Ollila. Lisäksi illan aikana kuullaan ihmisten tuntoja Suomesta ja maailmalta. Kaksituntista suoraa keskustelua johdattelevat ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuottaa Paula Vilén.

Kaakkoisaasialaisen Myanmarin sisällissota on jäänyt kansainvälisesti melko vähälle huomiolle. Uusimmassa sotilasvallankaappauksesta on tasan neljä vuotta. Siviilijohtaja Aung San Suu Kyi tiimeineen passitettiin takaisin vankeuteen helmikuussa 2021. Kymmenen vuoden ajan virinnyt demokraattinen kehitys pysähtyi. Vallankaappaus kiihdytti vuosikymmeniä jatkuneita sisäisiä sotia, ja syntyi myös uusi aseellinen ryhmä pääosin kaupunkilaisnuorista. Etniset armeijat ja oppositio ovat viime kuukausina saaneet valattua jo 40 prosenttia maasta. Ohjelmassa kuullaan muun muassa Suomen Yangonin edustuston päällikön arvio maan tilanteesta. Lisäksi kysytään miten naapurimaat ovat yrittäneet vaikuttaa kehitykseen, joka uhkaa alueellista rauhaa. Ohjelman on toimittanut Sari Taussi. Äänitarkkailija on Panu Willman ja tuottaja Paula Vilén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Kiinan kanssa diilin, joka tasaisi maiden keskinäistä kauppaa. Kiina on kauppasuhteissa selvästi niskan päällä. Trumpin mukaan Kiina käyttää Yhdysvaltoja hyväkseen. Tästä huolimatta Trump on kehunut suhteitaan Kiinan presidenttiin Xi Jinpingiin hyviksi. Trump kutsui myös Xin virkaanastujaisiinsa. Ohjelmassa kuultavien asiantuntijoiden mukaan maiden suhteissa on menossa kuherruskuukausi, joka voi kuitenkin jäädä lyhyeksi. Kiina on varautunut Trumpiin ja mahdollisiin tuontitulleihin huomattavasti paremmin kuin Trumpin ensimmäisellä kaudella. Työkalupakissa on esimerkiksi vastatulleja ja mahdollisesti kriittisten mineraalien myyntirajoituksia. Kiinan vastatoimista tuoretta kokemusta on Liettualla. Se joutui Kiinan hampaisiin sallittuaan Taiwanin edustuston Vilnaan muutama vuosi sitten. Ohjelmassa käydään selvittämässä Liettuassa, millaisten Kiinan kostotoimien keskelle se joutui. Taiwan-kysymys luo jännitettä myös Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Trump ei halua

Trumpin odotetaan aloittavan toisen kautensa vauhdikkaasti vyöryttämällä liudan presidentin asetuksia. Etukäteen hän on uhannut mittavilla tuontitulleilla sekä paperittomien siirtolaisten karkotuksilla. Mahdollisiin joukkokarkotuksiin on jo varauduttu Yhdysvaltain siirtolaisyhteisöissä ja heidän tukijoissaan. Ohjelmassa haastateltava maahanmuuttokysymyksiin erikoistunut juristi arvioi, että Trumpin maahanmuuttopolitiikan kiristykset ja mahdolliset joukkokarkotukset tullaan haastamaan usein oikeusjutuin. Joukkokarkotussuunnitelmat herättävät huolta etenkin Kaliforniassa, jossa asuu yli kaksi miljoonaa paperitonta siirtolaista. Heistä yksi kertoo ohjelmassa oman tarinansa. EU:ssa on asiantuntijoiden mukaan varauduttu mahdollisiin tuontitulleihin. Trump on uhannut EU:ta jopa 20 prosentin tuontitulleilla. Ohjelmassa haastateltavan komission entisen kauppaneuvottelijan mukaan EU:n pitäisi olla valmis vastaamaan yhtä kovilla vastatulleilla. Yhdysvallat on Suomelle tärkein vientimaa. Ohjelmassa suoma

Yhdysvaltain presidentiksi palaava Donald Trump haluaa lopettaa Ukrainan sodan. Käytännön rauhanehdoista tiedetään kuitenkin varsin vähän. Asiantuntijoiden keskuudessa Atlantin molemmin puolin on huolta, että Venäjään myötämielisesti ensimmäisellä kaudella suhtautunut Trump voisi pakottaa Ukrainan hyväksymään rauhanehdot, jotka ovat sille epäedulliset. Ohjelmassa kuullaan, mitä ukrainalaiset ajattelevat Trumpin paluusta. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan noin neljännes ukrainalaisista uskoo oikeudenmukaiseen rauhaan. Oikeudenmukaisen rauhan yhtenä ehtona moni pitää Venäjän Ukrainalta valtaamien alueiden palauttamista. Trumpin Ukraina-edustaja on kuitenkin hahmotellut rintamalinjojen jäädyttämistä. Ohjelmassa selviää, miten julmasti Venäjä valtaamiensa alueiden asukkaita kohtelee. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Itämeren turvallisuustilanteen epävakaus on havahduttanut pohjoisen kuljetusreittien tärkeyteen. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa maakuljetusväyliä parannetaan tie- ja rataverkkoa korjaamalla. Ohjelmassa matkustetaan Norjan rannikolta Narvikista Ruotsin Kiirunan kautta Rovaniemelle ja selvitetään, millainen merkitys pohjoisella ratayhteydellä on alueelle ja millaisia pullonkauloja siinä on. Sekä Suomen että Ruotsin Lapissa korostetaan kaksoiskäyttöisyyttä eli sitä, että rata- ja tieverkon kehittäminen on tärkeää paitsi turvallisuuden myös elinkeinoelämän kannalta. Ohjelmassa haastateltavan norjalaisen sotilasasiantuntijan mukaan pohjoisen kuljetusväylien heikkous on, että Ruotsista Suomeen johtaa vain yksi rautatieväylä. Hänestä ratayhteyksiä kannattaisi lisätä. Liikenneministeri kertoo, mitä Suomessa ollaan tekemässä yhteyksien parantamiseksi, esimerkiksi raideleveyden muuttamista eurooppalaiseksi selvitetään parhaillaan pohjoisen osalta. Lisäksi maakuljetusasiantuntija arvioi kuljetusalan kriisinkestävy

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla. Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita. Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle